torstai 31. joulukuuta 2015

93. Viimeiset tunnelmoinnit

Niin, viimeiset sanat ainakin tämän vuoden puolella. Olen kyllä jo aiemmin tämän vuoden puolella julkaissut kisakaudesta kertovan julkaisun. Sen voi käydä tsekkaamassa klikkaamalla tästä jos et ole sitä vielä lukenut.

Nyt kuitenkin halusin sanoa vielä muutaman sanan menneestä vuodesta. Se oli monella tavalla itselleni hyvin suuri pettymys. Oli tavoitteita kilpailuiden suhteen, oli tavoitteita edistymisen suhteen. Eivätkä ne tavoitteet koskeneet vain Hontsaa, vaan myös paria muuta hevosta. Koko vuodesta tuli loppuviimein pannukakku. Suurin syy istuu ihan tässä näin, sillä oma motivaatio vain laski laskemistaan, ja se laskee edelleenkin hevosten kipuilujen ja muiden myötä.

Untuvaiset kissinpoikaset ovat tietysti aina elämän suuria riemuja! Tässä Yun vaavelina 
Vuosi koetteli myös monella muulla tavalla kuin vain hevosten ollessa kipeitä. Taloudellinen ahdinko heijastui voimakkaasti myös omaan pärjäämiseen, ja tottakai se stressaa, ja stressi taas ei koskaan ole hyvästä. Ihmiset jotka olin tuntenut jo pidemmän aikaa paljastuivatkin käärmeiksi jotka halusivatkin vain purra. Koko syksy onkin mennyt varsin ankeissa tunnelmissa, etenkin nyt kun Hontsa on sairastellut ihan liikaa ja ihan liian oudosti. En tiedä kumpi on pahempaa, se ettei tiedä vai se, että tietää. Tieto kun tyypillisesti lisää tuskaa, ainakin itselläni...

Onneksi valopilkkujakin elämään mahtuu, yhtenä on tietysti rakas Nita ja sen huima kehitys ratsun uralla. Sillä ratsastaminen saa mut vaan aina tosi hyvälle tuulelle :) Myös yksi suuri ilonaihe oli Petun varmistuminen kantavaksi, sitä kun on yritetty ja ikääkin alkaa tammalla jo olemaan joten jos tämän vaavin jälkeen senkin kanssa voitaisiin jäädä kunnolla "eläkkeelle" ja vain maastoiltaisiin ym :)
Ja tietysti kaikki eläinlasten syntymät ovat muutenkin aina ihania ja erityisiä ja mieleenpainuvia, toiset ovat sitä enemmän kuin toiset. Muistan vieläkin kun Petun ensimmäinen varsa syntyi ja muistan millainen kiukkupussi Niti oli pienenä. Toiset vaan jää mieleen ;)

Kivaa oli tottakai käydä myös parilla lomareissulla, toinen Roomassa ja toinen Suomen lapin maisemissa kesällä. Harmittavaa on vain se, miten kaikki paha ja ikävä saa mielestämme vallan ja sitten ei aina muista näitä hyviäkään hetkiä kaiken sen pimeyden joukosta. Nytkin kun ajattelee niin olihan vuodessa hyviäkin asioita vaikka siltä se ei heti ensinäkemältä tunnu.

Ja kuinka ollakaan, miten muut ihmiset teoillaan ja sanoillaan saivat taas kerran aikaan sen kaiken pahan kuluneeseenkin vuoteen...


Näillä epämääräisillä sanoilla siis toivottelen kaikille mukavaa uuttavuotta 2016, ja jospa ensi vuosi olisi myötäonnisempi itse kullekin :) Kiitos lukijoille ja kommentoijille menneestä vuodesta, ja tervetuloa seuraamaan tulevan vuoden pyristelyitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.