sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Luukku 13: Suomenhevonen ja sen iloisenkirjava karvapeite

Eli sarjassamme, lisää näitä minun suomenhevosiin liittyviä turinoita. Tai oppien jakoa, jos niin voisi sanoa.

Suomenhevosen ylivoimaisesti yleisin väri on rautias ja sen eri sävymuodot. Liinakot, punarautiaat ja tummanrautiaat sun muut sellaiset. Syy tähän on se, että vuonna 1907 avatun kantakirjan yhteydessä päätettiin, että rautias oli paras ja ihanteellisin tavoiteltava väri suomenhevoselle, ja vain rautiaat oriit - ja myöhemmin tammat - hyväksyttiin kantakirjaan. Erivärisiä hevosia pidettiin "vierasverisinä." Tästä nimenomaisesta syystä johtuen monet "eriväriset" oriit eivät saaneet tammoja, ja näin ollen näistä väreistä tuli harvinaisempia. Osa väreistä on mahdollisesti jo kadonnut.

Olen innokas väriharrastaja, rakastan värejä ja niiden syntyhistorian tutkimista, joten täältä pesee!
Huom. Tekstissä voi ilmetä asiavirheitä. En ole geeniteknologian tohtori, olen vain lukion käynyt ja itseoppinut, joten turha tulla vikisemään ja vinkumaan asiasta :)

Ensin pieni vinkkisarake kaikille teille, jotka ette ole ihan niin tuttuja näiden termien kanssa ;)

  • Alleeli = perinnöllisyyden perusyksikkö, saman geenin vaihtoehtoisia muotoja. Monissa tapauksissa toinen alleeli dominoi (Y) resessiivistä (y) alleelia. 
    • Dominoiva = hallitseva, tulee ilmiasussa näkyviin.
    • Resessiivinen = väistyvä.
    • Dominoiva alleeli mainitaan ensin, sen jälkeen resessiivinen. Dominoiva on iso kirjain (Y) ja resessiivinen pieni (y).
  • Homotsygootti = on geeneiltään yhtenäinen. Se on siis muotoa YY tai yy. Näin ollen se ei kanna mitään.
  • Heterotsygootti = on geeneiltään eriävä. Se on siis muotoa Yy. Tämä voi kantaa jotain muuta väriä/kuviota.
  • Fenotyyppi = yksilön ilmiasu. Se, mitä ihmiset näkevät.
  • Genotyyppi = yksilön geneettinen ilmiasu, perimätyyppi. Kaikkien vanhemmilta perittyjen geenimuotojen kokonaisuus.

Rautias
Rautias väri (karvapeite ja jouhet ruskeat/valkeat) on yksi hevosen perusväreistä ja tässä suhteessa se on dominantti, eli se on geeni joka siirtyy useimmiten jälkeläiselle kuin ei-dominoiva väri eli resessiivinen. Rautias on alleeliltaan aina ee. Sanotaan, että jos kaksi rautiasta yhdistää ei voi saada muuta kuin rautiaan. Poikkeuksia on, joten tämä ei aivan pidä paikkaansa :)

Perinteinen, ihanteellinen väri - punarautias

Musta
Musta väri (karvapeite ja jouhet mustat) on myös yksi hevosen perusväreistä. Musta voi olla dominanttimustaa EE tai resessiivistä muotoa Ee. Dominanttimusta EE periyttää jälkeläiselleen aina vähintään mustat jouhet, resessiivinen musta Ee voi saada mustan, ruunikon tai rautiaan jälkeläisen.
Jalostusori Salmiakki Poika on testattu homotsygoottiseksi mustaksi, näin periyttäen kaikille jälkeläisilleen vähintään mustat jouhet.

Kulomusta

Ruunikko
Ruunikko on myös yksi hevosen perusväreistä. Ruunikon värin aiheuttaa agouti-geeni joka tummentaa hevosen korvanpäät, jalat, jouhet ja silmänympärystät ruskealla hevosella.  Ruunikko voi saada ruunikoita, rautiaita ja mustia jälkeläisiä, riippuen myös toisen vanhemman väristä ja alleeleista. Genotyypiltään AA-hevonen jättää aina ruunikoita, Aa-hevonen voi jättää ruunikoita tai rautiaita tai minkä tahansa muun värisiä hevosia (jos sillä on esim. kimogeeni), ja aa-hevonen on kokomusta.

Punaruunikko

Voikko
Voikkovärin aiheuttaa voikkogeeni Cr. Se on dominantti geeni, ja toisen vanhemman on aina oltava voikko värin periytymiseksi varsalle. Voikkoväri siis ei voi hypätä sukutaulusta kauempaa. Voikkoja on kolmenlaisia; normaaleja voikkoja, joiden pohjaväri on rautias, ruunivoikkoja, joiden pohjaväri on ruunikko ja mustanvoikkoja joiden pohjana on musta. Voikon sävy voi vaihdella vuodenaikojen ja hevosen iän mukaan. Värissä on myös tavattu nokigeeniä joka tekee karvapeitteestä tummemman.
Jos varsan molemmat vanhemmat ovat voikkoja, voi varsasta tulla tuplavoikko. Rautiaspohjaista väriä kutsutaan cremelloksi, ruunikkoa perlinoksi ja mustaa smoky creamiksi. Varsalla on huomattavan vaalea karvapeite ja yleensä siniset silmät ja vaalea turpa. Tuplavoikko saa siis molemmilta voikoilta vanhemmiltaan voikkogeeni Cr:n, tehden sen genotyypistä CrCr:n. Tuplavoikko on dominantti, ja sen jälkeläiset ovat aina voikkoja.

Voikko

Kimo
Kimoutumisen aiheuttaa kimogeeni (G), joka on dominantti suhteessa hevosen perusväriin. Kimogeeni aiheuttaa karvapeitteen pigmentin asteittaisen häipymisen, ja hevosesta tulee ajan myötä kokonaan valkoinen pigmentin kadotessa kokonaan. Kimous periytyy samalla tavalla kuin voikkokin, toisen vanhemman on oltava kimo jotta hevosesta voi tulla kimo. Suomenhevosesta ei ole tutkittu onko siinä homotsygoottisia kimoja eli dominanttikimoja, joiden genotyyppi olisi GG ja näin ollen jälkeläiset olisivat myös aina kimoja.
Kimogeeni vaalentaa hevosen karvapeitteen riippumatta siitä, onko hevonen alunpitäen rautias, kirjava, täplikäs tai vaikka juovallinen. Kimon perusväri ilmoitetaan yleensä rekisteripaperissa, esimerkiksi rautiaankimo, ruunikonkimo jne.

Oik. tummanrautiaankimo

Päistärikkö
Päistärikön geenipohja on samantyyppinen kuin kimolla, mutta päistärikön karvan tummuusaste vaihtelee yleensä vuodenaikojen mukaan, ja päistärikkö ei koskaan muutu kokonaan valkoiseksi vaan sen pää ja jalat ovat aina perusväriset. Se periytyy samalla tavalla kuin voikko, eli vähintään sen toisen vanhemman on aina oltava päistärikkö värin siirtymiseksi jälkeläiselle.
Suomenhevosessa päistärikköväritys melkein kuoli sukupuuttoon, mutta väriä on saatu jo hieman elvytettyä yhden tammalinjan kautta.

Orivarsa Kultakuu, cremello, emä Kadelma Kuu on voikonpäistärikkö

Rautiaanpäistärikkö Taikuriina, kuva Pirja Sulkumäki

Hopea
Hopeageeni on havaittu vasta lähivuosina. Se on hämäävä geeni, sillä se vaikuttaa vain mustaan pigmenttiin, eli ruunikoihin ja mustiin. Ruunikolla hevosella hopeageeni vaalentaa harjan ja hännän harmaiksi, mustalla hevosella harja on harmaa tai hyvin vaalea ja runko suklaanruskea. Rautiaassa geeni ei näy, mutta hevonen voi kantaa geeniä ja siirtää sen myöskin jälkeläiselleen.

Hopeanruunikko ori Kajanus, kuva Ina Järvinen

Emä Sariina, hopeanruunikko, varsa Saranelle, rautias, kuva Ina Järvinen
Ori Tintin Sahrami, rautias suomenkirjava liinaharja, kantaa hopeaa
Onko tämä hevonen hopeanruunikko? Heitä kommenttiboksiin vastaus jos luulet tietäväsi vastauksen! Kuva Hanne Hautaoja

Kirjava & Hallakko
Suomenhevosessa ei nykypäivänä tunneta yhtäkään kirjavaa tai hallakkoa hevosta. Vanhoissa kuvissa kuitenkin kirjavia hevosia esiintyy, mutta on hämärän peitossa ovatko nämä hevoset risteytyksiä vai puhtaita suomenhevosia. Suomenhevosesta kuitenkin löytyy kirjavuusgeeni, ja tätä kirjavuutta nimitetään suomenkirjavuudeksi. Geeni on samantyyppinen kuin sabinokirjavuus, vaikuttaen pääosin päähän ja jalkoihin. Joillakin hevosilla voi olla vatsassa läiskiä.
Ruunivoikon värin taas voi nopeasti sekoittaa hallakkoon, mutta hallakoita/hiirakoita suomenhevosia ei tiedetä satavarmaksi olleen olemassa. Voidaan siis olettaa että se geeni on kokonaan suomenhevosesta poistunut, jos se koskaan siinä on ollutkaan.

Suomenkirjava Brisitte ja voikonsuomenkirjava varsansa Lokson Bianca, kuva Piia Pirhonen

Voikonsuomenkirjava Lokson Bianca, kuva Piia Pirhonen


Mikäli kiinnostuit väreistä ja haluat ehkä syventyä niiden genomeihin hieman enemmän, niin alla pari hauskaa linkkiä mitä roplata!
www.animalgenetics.eu
Coat color calculator eli peitevärilaskuri

Tekstin pohjana käytetty omia havaintoja, Animal Geneticsin alustuksia ja osittain wikipediaa. Kuvista erityiskiitos ihanille ihmisille jotka luovuttivat omia kuviaan käyttööni. Kiitokset siis Ina Järvinen, Piia Pirhonen, Hanne Hautaoja ja Pirja Sulkumäki! Loput kuvat omista hepoista tai arkistoista :)

2 kommenttia

  1. Näin biologiasta ja perinnöllisyystieteestä kiinnostuneelle tämä oli aivan äärettömän mielenkiintoinen postaus! Vautsi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa että tykkäsit! :D Tämä värien maailma on ihana ja ihmeellinen!

      Poista

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.