sunnuntai 8. toukokuuta 2016

126. Helatorstaina Hosuillen

Otsikkokin paljastaa, eli helatorstaina ratsastin Hontsan kaiken muun mahdollisen kiireen keskellä. Sen takia tämäkin postaus on saanut odotella kirjoittamista kun mulla on niin jäätävät kiireet ettei tosikaan! Pitkästä aikaa tällainen hulinaviikko. Pistän pahakseni, koska en tykkää hulinasta. Olen luonteeltani kotihiiri joka mieluiten linnoittautuisi kotiin eikä pistäisi päätään ulos ikinä. Ja toisaalta taas on ihan kiva puuhata kaikkea ja pitää tunteja ja sensellaista.

Kuvista kiitos luottokuvaaja Julialle!

Joka tapauksessa, helatorstaina satuloin läskin ruunikkoni ja ainakaan vielä se ei ole a) lingonnut mitään eikä ketään kyydistään tai b) osoittanut syksyisiä oireitaan. Joten oli aika kokeilla että josko se saataisiin se hefoinen hajotettua, eli oli laukkaamisen vuoro.

Käynnissä työskentelin ilman sivuohjia, tein paljon käännöksiä ja Hontsa oli hidas jalalle kääntymään. Se kääntyi kuitenkin ihan jees kun vähän harjoiteltiin, mutta olihan se jäykkä kuin kanki kropastaan. Sitten se alkoikin jo hermostua kääntymään ja se rupesi nyhtämään ohjaa, joten pistin sivarit, työstin käyntiä pari kierrosta ja siirryin raviin.



Ravissa ongelma kääntymisestä kulminoitui heti. Ai mikä ulkopohje? Ai mikä ratti? Ohjattavuus oli lähemmäs 0, mutta hiljalleen se pikkuisen parani, aina hetkiksi. Sivuohjien ansiosta Hontsa liikkuu kuitenkin kivasti muodossa ja ristiselkä ylhäällä, vaikkakin se oli varsin innokas ja myöskään sen takia en saanut jalkoja läpi. Hevonen halusi juosta isoin jättiaskelin alta pois eikä se olisi halunnut odottaa ja mennä pientä nättiä ravia jolloin senkin olisi helpompaa kontrolloida omia raajojaan. Ehei, vaan Hosun logiikka on että jos on ongelma, kompensoi se vauhdilla! :P




Ihan jees pätkää tuli myös, joten kävelin hetken ja sitten otin laukkaa oikeaan. Herra hevonen tosin tuumasi, ettei sivuohjien kanssa voi laukata joten se tarjosi pystyynnousemista ensimmäisellä kerralla. Toisellakin yrityksellä se pomppasi vähän ilmaan eikä nostanut, mutta kolmannella kerralla se ymmärsi että voi nostaa ihan normaalisti laukan. Oikea laukka oli aika kulmikasta, oli vaikea saada otetta hevoseen. Vasempaan Hontsa teki kivan, rennomman noston ja laukkasikin paremmin. Saman olen huomannut liinassakin, vasen laukka on parempaa, oikea huonompaa. Oikea laukka on kulmikasta, kaatuvaa, horjuvaa ja lujaa, vasen taas rennompaa ja pyörivämpää ja siinä paikoitellen Hontsa tarjoaa jo muotoontulemistakin.

Laukan jälkeen ravasin hetken, vaihtelin suuntaa ja tein ympyröitä. Tuli ihan kivojakin pätkiä kun ymmärsin miten mun on puristettava pohkeita kylkiin.... Lol :D Mutta niin sitä vaan aina oppii uutta!



Ensi kerralla kun menen Hontsalla niin luultavasti liinaan sen ennen ratsastusta sivareilla ja sitten kokeilen mennä ilman sivareita :) Olen harkinnut myös sen kuolaimen vaihtamista hackamoreen, jolla se on toiminut ennenkin ihan kivasti.


Onkos lukijat viettäneet pitkää helatorstai-lomaa vai oletteko menneet ihan normaalisti töihin/kouluun perjantaina? Toivottavasti lämpö on päässyt hellimään teitäkin, täällä +22!

1 kommentti

  1. Siitä se taas lähtee, toivotaan että Hontsa pysyy kunnossa :) Oli kyllä ihana pidennetty viikonloppu ja Suomen sää yllätti positiivisesti!

    VastaaPoista

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.