sunnuntai 15. toukokuuta 2016

127. Kesäheilat, kesäheilat



Toukokuu on täällä. Pääskyset ovat täällä. Kesä siis. Tai no, niin sitä ainakin luulisi... Meikäläistä on tiukasti kiusannut jo reilun viikon siitepölyallergia, ja asiaa ei tietenkään auta se että lääkkeet on loppu ja lääkärisetä ei ole soittanut että saan niitä lisää... Ärh! Ulkona vietetty aika on siis ollut niin minimissä kuin saattaa järkyttävän hengenahdistuksen takia. Sadetta, pliis?

Niti palasi sunnuntaina Ypäjältä kotiin ja se on saanut vietellä viikon verran "kesälomaa" jos asian voi niin sanoa. Sillä ei siis ole ratsastettu ollenkaan, se on vain saanut chillailla Petun kanssa. Ensi viikolla palataan takaisin normaaliin treeniin jos saadaan uusi vuokrasatula laihtuneelle neitoselle.
Mutta tässä postauksessa en kerro kummempia hänestä enkä ruunikosta ruunastani, vaan Hempan kesäheilareissusta. Kylläpä vain, herra sai kesän ensimmäisen naisen! Kuvia kyseisestä riemusta ei ole, sillä allekirjoittanut itse roikkui oriinsa liinassa kiinni.


Haha, Hempan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun se näki trailerin! Jätkä oli niin innoissaan että hyvä ettei se lentänyt traikkuun :D Hyvä lastautuja ja matkustaja se on ollut aina, niin nytkin. Hieman huolestutti miten se sitten käyttäytyisi kun näkisi iki-ihanan leidin...

Perillä mietittiin sopiva paikka ja Hemppa sai kopissa suitset päähän joihin olin vaihtanut orikuolaimen. Tamma laitettiin ensin astutuspaikkaan ja talutettiin iskän kanssa Heme perästä, kahdelta puolelta. Se oli yllättävän rauhallinen, pakko sanoa!




Herra pikkumusta käytti kyllä aikaa toimitukseen, toisin kuin viime kesänä Petun kanssa. Silloin toiminta oli yli-innokasta, suoraviivaista ja "suoraan selkään" -meiningillä. Nyt Hemppa nuuski ja hörisi ja käytti kyllä kaiken mahdollisen ajan! En tiedä mihin, häntä ei nimittäin oikein innostanut koko astumishomma. Se hyppäsi pari kertaa, mutta oli aika selvää ettei se innostunut ihan samalla tavalla kuin olisi pitänyt. Vaihdettiin siis paikkaa.

Hemppa innostui kun näki tarhassa shettisruunat, ja pohja oli pitävämpi, vaikka hän edelleenkin oli kiinnostuneempi ruoasta kuin naisesta... Jotenkin se sitten motivoitui siitä ja saatiin hyvä hyppy aikaan. Herra käyttäytyi koko ajan ylikorostetun rauhallisesti, vaikka olisi voinut luulla että se olisi ollut paljon pingottuneempi. Kotona se on aina yhtä tulta ja tappuraa kun näkee jonkun frouvahevosen, ehkä syy onkin juuri siinä? Kotona voi olla vähän öykkäri, mutta vieraassa paikassa ollaan mamman kiltti kultapoika?

Mutta mieluummin näin!



Hemppa tarjoaa palveluksiaan tänä kesänä kaikille suomenhevostammoille jotka ovat alle 165-senttisiä. Maksut ovat edulliset, ja luonne pikkuorhilla on kultaa. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä levalantalli@gmail.com

Etsin siitosliisinkiin tammaa tekemään varsan Hempasta, ota yhteyttä mikäli varsanteettäminen ei ole itsellesi ajankohtaista, mutta tammasi mielestä vauva voisi olla ihana juttu!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.