sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

137. Tissintuijotuksen SM

Tissit (ja paarma) ikuistettuna 24.6 (kuten kaikki muutkin kuvat)

Täällä meillä alkoi taas kerran tämä jokavuotuinen kilpailu, tissintuijotuksen SM. Kilpailussa seurataan tamman utareiden kasvua ja maidon koostumuksen muutosta silmä kovana, ja se joka osaa ulkoisista merkeistä tarkimmin ilmoittaa varsomisajan, on voittaja.

Jos tästä alustuksesta nyt jotain selkoa saa, niin kyllä, rouva Pirren Petra on tehnyt itsellensä jo komean utareen ja takapään ligamentit ovat selkeästi löystyneet. Laskettu aikahan on 23.7, eli reilun kolmen viikon päästä. Nyt näppylät ovat kuitenkin niin että hän on hyvin vakuuttunut synnytyksen lähestymisestä ja päättänyt tehdä varsansa maailmaan selkeästi etuajassa.

Onhan se aina mahdollista että tammat tekevät utareet ja valmistautuvat synnytykseen jopa viikkoja etukäteen. En minä yhtään ihmettelisi sitä että Petu kuitenkin tempaisisi varsan vasta kolmen viikon päästä. Se kuitenkin teki jo viime viikolla ödeemaa tisseihin, joten nyt on niinkusta toinen viikko tissientekoa takana. Ja tällainen konkari kun vielä on, niin tuo pikkutissien kehittäminen on vielä ihan harmitonta. En uskokaan että Petu mitään kunnon maitomeijereitä tekisi ennen kuin varsa on maailmassa. Todennäköisesti utareet ovat varsin vaatimattomat aina synnytykseen asti. Semmosta.


Ei näy sivutissi vielä. Maha on kyllä aika vaatimaton näin sivusta katsottuna... 
Kuva ei tee oikeutta. Lihakset ovat pudonneet jo jonkin verran takapäästä, lonkkien takana on ihan tyhjät kuopat.

Aina kun tamma kehittää utareen niin alan seurata niitä tarkemmin. Yritän arvioida peräpään ligamenttien, utareiden koon, hevosen yleisilmeen ja maidon koostumuksen perusteella mahdollista synnytyshetkeä. Valitettavan usein tämä arvailu ei johda yhtään mihinkään, vaan tamma tekee varsansa puolisalassa. Ai mitkä vahatipat? Mitkä levottomuuden merkit? Tunnetusti suomenhevonen on hevonen, joka ei paljoa ennakkovaroituksia väläyttele tulevasta varsomisestaan. Viimeksikin Petu tehdä rykäisi ihan salassapäin ja omin lupineen Nitan laitumelle aamuyöllä. Olihan sillä jo vähän tissiä joo. Arvelin sen vaan tekevän varsan viikon päästä.


Että semmoista. Nytkin siis saadaan jännätä nämä pari viikkoa ihan urakalla. Rouva hefoinen on varsin kiukkuinen, omissa oloissaan viihtyvä, mutta kaipaa kuitenkin erityisesti ihmisen huomiota. Ruoka maistuu edelleen paremmin kuin hyvin, mutta yöllistä heinämäärää on pitänyt jo pienentää.


Ensi viikon loppupuolella Petu saisi tehdä varsansa. Mieluiten siinä torstaina tai perjantaina, niin olisi pitkä viikonloppu ihastella varsaa. Tai mieluummin vähän myöhemminkin, niin varsa olisi varmasti valmis.


Mitäs luulette, milloin varsa syntyy kuvien perusteella? 

1 kommentti

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.