lauantai 3. syyskuuta 2016

147. Kesän kolmannet estetreenit



Taas kerran totuus on tarua ihmeellisempää, tänä kesänä olen päässyt hyppäämään nyt kolmesti. Vau! Melkoinen saavutus! Ja juupa juu... Kyllä on ikävä niitä päiviä kun vähintään parin viikon välein pääsi hyppäämään. Facebookkikin on tarjoillut viimepäivinä menneiltä vuosilta kisa- tai treenimuistoja, nimenomaan estekarkeloihin liittyen. Ja minä se vaan töissä käyn ja koitan ehtiä välillä edes maastoon... Blaaaaa.

Mutta nyt kävi kerrankin tsäkä, sillä aamuvuoron jälkeen pidin parit tunnit ja olin päättänyt hyppääväni! Edellisenä päivänä oli käynyt Nitillä maastoilemassa ja laukkaamassa kunnolla eteen enimpiä jumeja pois. Ei se siltä kyllä tuntunut kuin alotin, pikemminkin alla oli vipeltävä kirahvi jonka jokainen jalka meni vähän erisuuntaan ja eri vauhdissa... Aargh! Miksi aina pitää se aloittaminen olla niin vaikeaa!? Tiedän, pitäisi vain työstää ja olla rauhallinen mutta aina se ärsyttää että aloitetaan siitä kameli-moodista. Kai minä olen semmonen kyttyrän välissä ratsastaja että hepatkin luulee olevansa kameleita.




No joka tapauksessa, Nita oli todella epätasainen etenkin ravissa, ei meinannut oikein löytyä sopivaa tahtia tai rytmiä, koko ajan kiihdyteltiin tai jarruteltiin. Se myös tuntui tosi jäykältä, mutta onneksi se vetristyi siinä aika kivasti kun vähän aikaa työskentelin asetusten ja taivutteluiden merkeissä ympyröillä ja suoralla uralla. Laukannostot olivat hyvät ja laukka pysyi hyvin kasassa, toisin kuin viimeksi kentällä sen kanssa treenatessa, että että... Syytän kiimaa, Nita on ollut kiimassa taas ja ehkä se ei vaan tykännyt siitä ravihommeliinista. Kai :P Vitsi miten hyvä oon huijaamaan itseäni...

Kentällä oli valmiina puomi - ristikko - ristikko - pysty - okseri -jumppasarja, mutta okseria me ei tultu vaan keskityttiin enemmän ravista sisään hyppäämiseen ja tähän jumpan alkupäähän. Esteiden ollessa ristikkoja ei Nitiä pahemmin jaksanut asia kiinnostaa. Tuntui että se vain lompsi yli! Fiksu hän kuitenkin oli, kun hoksasi heti homman juonen ja löysi hyvän rytmin ja laukan esteiden väliin.

Kun kaksi ristikkoa peräkkäin sujui kivasti parin toiston jälkeen niin pistettiin pystyyn kolmaskin ristikko joka nousi parin toiston myötä noin 70cm pystyksi. Mitäpäs me sitä pieniä kahlaamaan... Nitasta selkeästi tunsi että pienet esteet on helppoja, eikä sitä oikein ne kiinnostakaan. Kun este oli suurempi niin voipalloon tuli ihan eri tavalla innostusta. Se oli ihan parka innoissaan kun pääsi hyppäämään semmoisen esteen :D




Pari kertaa tultiin tähänkin ja pyysin iskää sitten vielä nostamaan pystyä ja pistämään täytteet kunnolla alle, saapahan katsella sateenkaaria. Mun mielestä on tosi hyvä totuttaa hevoset nuoresta pitäen erilaisiin täytteisiin ja vesimattoihin jne jotta ne ei sitten kisoissa ole ihme juttu :)
Nita ei huomannut täytteitä ollenkaan, paitsi sitten ponnistusvaiheessa... :D Se ei kyllä niinkään ylihypännyt, mutta nosti selän ja säkän kunnolla ylös. Tällä kertaa olin valmis kaniloikkaan ja pysyin ihan hyvin kyydissä, ei tasapaino päässyt pahasti horjahtamaan :) Vauva sai paljon taputuksia ja tultiin este vielä kerran eikä se tokalla kerralla ollut enää juttu eikä mikään.

Loppuverryttelyissä annoin Nitan kulkea pidemmällä niskalla ja sain sen ihan kivalle tuntumalle! Kunnon työnteon jälkeen sekin jaksoi keskittyä vielä kouluratsastukseen. Se on kyllä niin meidän heikko kohta... Kumpaakaan ei homma nappaa ja läskiksihän se sitten menee kun jotain yritetään.


Tooodella tyytyväinen pitää olla Niuppuun, sen elämän viides hyppykerta ja tämän vuoden kolmas ja tyyppi menee niin hienosti! Pakko ottaa hyppääminen nyt ihan vakitreeniin jos me päästäisi ensi kaudella kisaamaan edes niitä esteitä sitten :) Tänä syksynä tuskin kisoihin enää ehditään... Mälsää mutta totta.





Vielä tsempit kaikille jotka kilpailevat suomenratsujen kuninkaallisissa tänä viikonloppuna! Ehkä mekin siellä ensi vuonna viiletetään 5v laatarien merkeissä ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.