tiistai 4. heinäkuuta 2017

192. Kuin rahaa polttaisi



Ihanan kallista tämä hevosharrastus. Aivan kuin rahaa polttaisi. Voisin tästä melkeinpä saman tien ottaa tukullisen rahaa ja pistää sytkärillä tuleen. Siis, jos oikeasti olisi rahaa kuin roskaa mitä voisi poltella piipussa iltamyssyn ohella. Ei vain taida olla tuota ylimääräistä käteistä, ja kenelläpä hevosihmisellä sitä olisikaan kuin roskaa? (emme keskustele nyt Athina Onassiksesta, vinkki vinkkinä!)


Voisimme sen sijaan keskustella siitä että miten mukavasti maksaa asua vuokralla. Tai viedä hevosensa vuokrapaikalle. Mutta ei nyt vielä keskustella siitäkään - näillekin asioille löytyy sopiva aika. Sen sijaan voisin vihjaista paljonko maksaa kun eläinlääkäri käy päivystysajalla hoitelemassa heppaa muutaman päivän ajan. Se maksaa kuulkaas mansikoita. Melkein yhden kuukausipalkan verran, yli puolet mun kuukausipalkasta. Nam nam vaan!

Mutta onhan ne ihania ja ovathan ne sen rahan arvoisia - vai ovatko kuitenkaan? Mihin kaikkeen muuhun kivaan saisinkaan palamaan nelinumeroisen summan riihikuivaa! Mutta ei. Olen päättänyt valita että työnnän seteleitä hevonpersiiseen. Katetta sille rahalle ei koskaan tule saamaan, paitsi ehkä mukavia ja vähemmän mukavia muistoja.



Ehkä minä kuitenkin mieluummin valitsen tuon ihanan varsan katselun, sen rapsuttelun, sen turvan pussailun kuin vaikkapa merkkilaukut tai alkoholin kanssa läträämisen. Onhan se ihana, hurmaava, kiltti ja söpökin vielä kuin mikä. En ole vielä löytänyt käsilaukkua, kenkiä tai viinapulloa jota voisi kuvailla noilla kaikilla adjektiiveilla. Lisäksi viina ei hörise ilahtuneena kun se paikantaa sinut, mutta varsa hirnuu. Käsveska ei liiku ellet ota sitä käskynkkään ja kuljeta joka paikkaan mutta varsa liikkuu. Se laukkaa, se kuopii ja rapsuttaa, sen häntä vispaa ja turpa höpöstelee pehmeästi kättä. Se katsoo mustat silmät pohjattoman uteliaina ja avoimina sinua ja tätä maailmaa.

Valitse varsa. Polta rahat hevosiin. Kyllä ne vaan niin paljon enemmän antaa kuin mikään muu tässä maailmassa.


Joten vilkommen till familjen, Primadonna ;) 


Petu varsoi viikko sitten maanantai-tiistai välisenä yönä tammavarsa Donnan. Tarkempi selostus yön tapahtumista sitä haluaville!





2 kommenttia

  1. Nyt sait kyllän hymyn huulille tällä postauksella, tosi hauskasti kirjoitettu! :D JA onnittelut ihanasta varsasta, ehdottomasti tarkempi postaus varsasta! :)

    VastaaPoista
  2. Kyllä hepat nyt vaan on heppoja..tuskasen kalliita, tyhjentävät tilin ja toisinaan järjenkin, mutta kyllä niiden kanssa saa hieman eri tavalla sisältöä elämäänsä,kuin esmes niiden laukkujen kanssa (..tosin kuningas alkoholi taitaa täyttää elämän vielä hevosiakin paremmin..mutta mielummin valitsen murtuneen solisluun ja kalliit ell-laskut, kuin maksakirroosin..)

    Sen verran kryptinen oli tämä postaus, että tarkempi selostus vauvahevon maailmaan tulosta olisi aika pop!

    Ja kaunis on uusi pikkuinen! <3

    VastaaPoista

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.