keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Luukku 13 - Muistojen matkalla

Tämänkertaisessa luukussa sukelletaan kymmenen vuoden taakse, Petun ikivanhoihin hoitovihkoihin! Voi juku sitä ilon päivää kun löysin nämä arkistojen kätköistä!

Hoitovihkon ideana oli että siinä lukee hevosen perustiedot (yleensä ensimmäisellä sivulla) ja sitten vihkossa kerrottaisi joka päivä tehdyt touhut hepan kanssa. Siihen saattoi sisällyttää myös kilpailut joissa oli käyty tai varusteiden puhdistuksen päivämäärät. Myös tarvikelistoja löytyi ja kaikennäköistä! Hoitovihkoperinne oli tuttu jo hoitoheppojen ajalta joten tuolloin oli täysin loogista että Petukin sai oman hoitovihkon.




Keltainen, pieni vihko on minun itse tekemäni. Ihan tavallisesta kopiopaperista ja glitteristä. Tämä vihko on tehty marras-joulukuun taitteessa vuonna 2006, ensimmäinen päiväys on 5.12 kirjailtu. Sisälle olen kirjoittanut geeli- ja mustekynillä. Hoitovihkossa kerrotaan yleensä myös hevosen luonteesta, joten tässä keltaisen vihon luonnekuvaukset Petusta.


Talutuksessa: reipas, voi hölmöillä, seuraa kyllä ihan kivasti, yrittää etuilla.
Lastauksessa: hinataan koppiin, matkan aikana suht rauhallinen.
Esteillä: ekat kerrat ei halua hypätä, vahvat pohkeet. Hyppää hyvin, jos ei keskity tiputtaa helposti.
Koulussa: osaava, yrittää tosissaan, arka.
Maastossa: varma, ei säiky muuta kuin AIV-paaleja ja lehmiä, varmajalkainen.



Siis anteeksi mitä?! [tähän kohtaan huutonaurua]

Hevonen on ollut mulla tän vihon teon aikaan puoli vuotta ja kutsun sitä osaavaksi kouluratsuksi! Lisäksi tuo "hinataan koppiin" ja "vahvat pohkeet" saa mut kieriskelemään naurussa, kuten myös maastoratsun luonnehdinta "varma" sillä joo'o, Petu ei todellakaan ollut se varmin maastopolle! :'D Aah, voi näitä tekstejä..! Lisää on luvassa! Ohessa kirjoitan teille muutaman hersyvimmän tahi muuten mieluisan muiston. Numeroarvostelukin tottakai löytyy jokaisesta päivästä!


15.12.2006 pe
Maasto, tähtiä näkyi. Olin vielä kentällä jonkin aikaa ravailemassa, asetus oikealle oli melkein ylivoimaista mutta sainpas sen! 8+

23.12.2006 la
Maasto, tonttulakki päähän ja Suvi satulan eteen, meni rauhassa. Ryösti kerran, säikäht laukoille mutta muuten oli kiva. Oli peilijäässä tuo tie, huh.   8½

11.2.2007 su
Kuukautee ekan kerran esteitä, JES! Menin 45cm pystyy, meni tosi hyvi, ei tiputtanu kertakaa, kolautteli vaa. Menin viel kouluu (pohkeenväistöö) ja siin teki sillee mite pitääki (kaula tosi liia kaarel) Oli tosi ihana! 10 ++

18.4.2007 ke
Maastoo, pelkäs koiranulkoiluttajaa, otin 2 juoksukisaa Tonia vastaa, tulos: 1/½ (go Petu go) 8½



Mulla on ollu aika höllä seula kun suurin osa numeroista on 8, aika harva on alle sen :D Lisäksi naurattaa tuo "kaula oli liian kaarella" hahaha! Hyvin paljon mentiin maastossa ja tunneilla kävin kerrasta kahteen kertaan viikossa. Tämän vihkon viimeinen merkintä on tehty 2.6.2007 jolloin lähdettin kesäksi mökille.

Toinen vihko on aloitettu saman vuoden elokuussa kun mökkireissulta palauduttiin ja tässäkin vihkossa on ensimmäisellä sivulla Petun perustiedot ja luonnekuvaukset. Katsotaas onko ne muuttuneet alle vuodentakaisesta!

Talutuksessa: hyvin kiltti, asiallinen, nöyrä.
Lastaus ja kuljetus: hiukan arka, voi kolistella, mutta muuten hyvin rauhallinen.

Esteillä: hyppää hyvin, rohkea, kiinnostunut
Koulussa: yrittää parhaansa, uskollinen, välillä hankala.

Maastossa: vireä, lähes peloton, varmajalkainen.

Ai että, nyt osaava kouluratsuni onkin uskollinen mutta hankala! Talutuksessa sentään oikeasti tapahtui positiivista kehitystä tässä ajassa, joten tuo määritelmä on ihan oikeassa Petusta ;) Esteitäkin se alkoi hyppäämään jo paremmin ja kuljetus oli sille vähän jännä tilanne. Joten tämä luonnekuvaus on ehdottomasti asiallisempi mitä edellisen vihkon räpellykset!
Ruusuvihkossa oli kattavat varusteiden putsauslistat sekä kisakalenterit. Tätä vihkoa on kirjoitettu vuoden 2007 elokuusta aina vuoden 2008 loppuun jolloin vihkokin loppui. Sen jälkeen muutin Juvalle ja yritin siellä ollessani pitää vihkoa myös mutta se sitten jäi koulun ja hevostenhoidon lomassa. Harmi.



Muutama poiminta tästäkin vihkosta!

10.9.2007 maanantai
Whii da, taas ridaa ni. Maastoon vaan, kävin pitkän hiekkiksen päässä ja peltolaukkiksella, ihan ok. Uus kivijuttu kilis kavioissa ufosti hui. Tein pari käyntisiirtymää, oli ihan ok, vaik oli kyl aika reipas. Mut ei se haittaa vaik oiskii <3 Kuuluu Petun toimenkuvaan näetsen. Mutt, Baka kiittää ja kuittaa DA. 8+

21.12.2007 perjantai
Perkele (anteeksi) soikoo mut maneesis alko tunti jo puol 4 ni ei päässy ridaa sinne vaa piti mennä paskasel kentäl. Ravailin vaa, ei nostanu laukkaa ollenkaa ja sittekku nosti nii heitti selästää. Et näi. 6-

3.1.2008 torstai
Maneesiin pääsin ja heti ens töiksee hevonen teki ylimääräisen spurtin kun kuuli jtn "pelottavaa." Mut nee, ravailin ja tein voltteja, yritin pohkeenväistöö men en sit oikee jaksantkaa. Swepakii tuli maneesii (ko Rusko oli siel) jote överiks se vähän meni, sain kuitenki laukattuu ku ihmeen kaupal. Karsinas hevone otti pultin ja hyppäs jalalle jee.  9-

25.1.2008 perjantai
Maneesis oli aika lailla massaa mut onneks ne läht kaikki samaa lössii. Ravailin paljon ja tein asetuksia ja väistöjä ravissa. Tein oikein pitkään laukkatreeniä, hevone yritti urheasti laukata kaikesta hapotuksesta huolimatta. Sain sen lopus jopa lyhenemään taas, vuhuu! .....Siis ruhtinaalliset kaksi senttiä. 8+



Ja näitä hyviä päiväyksiä olisi niin paljon etten kehtaa niitä edes tähän pistää! Uuden hoitovihkon kanssa jaksoin kirjoitella pidempiä, jopa sivun mittaisia tekstejä ja analyysejä sen päivän ratsastuksesta. Välillä kommenteiksi on riittänyt pari-kolme lausetta. Tämänkin vihkon suurin ylpeys on tappava tasaisuus, kasirivit. Ehkä ihan hyväkin, ei ole ollut tuo hevosen omistaminen ainakaan kovin epämieluisaa.

Hoitovihkoista näkee ehkä myös mun sisäisen kehityksen, ainakin itse huomaan sen kun tekstejä lukee enemmänkin. Milloin on mikäkin vaikute päällä ja sellaista... Mutta näköjään pääasiassa mukavia muistoja meillä on Petun kanssa kertynyt, näitä on niin ihana lukea näin kymmenen vuoden jälkeen!
Harmi etten ole laittanut vihkoihin mitään kuvia tai piirrellyt niihin enemmän koska muistan että tuohon aikaan olin kova piirtelemään! Pelkkää kliinistä tekstiä hyvin pitkälti nämä ovat, poislukien tallilaisten tervehdykset...

Olen Nitankin kanssa yrittänyt pitää ihan vihkovihkoa johon kirjaisin asioita ylös mutta internetin myötä se on jotenkin jäänyt. Rokotukset, madotukset ja sensellaiset on mulla onneksi ylhäällä yhtenäisessä kirjanpidossa, tosin sekin on kotona. Bujoon onkin siis muotoutumassa Nitalle ja sen menoille pari omaa aukeamaa johon on helppo kirjata vaivoja ja kengityksiä ynnä muuta sellaista!
Ja tämä blogihan olevinaan toimii ratsastuspäiväkirjana, vaikka tänne en jaksakaan juttuja suurimmaksi osaksi päivitellä :)


Onko teillä nyt/onko ollut hoitovihkoa? Mitä muistoja hoitovihkot herättää?

2 kommenttia

  1. Meillä on liikutusvihko. Se on kätevä vuokraajankin kannalta niin kumpikin näkee mitä ponin kanssa on tehty 😊 siin on myös erilliset kohdat kengityksille ja lääkintä jutuille sekä "hoito" sivu johon merkitään jos on hoidettavia haavoja, riviä.. Me vaan kyl ollaan tylsästi kirjotettu jotain et "juoksuti. Virtaa oli, liikku hyvin" 😂
    Nauroin ääneen tuolle "kun nosti, heitti selästä" 😂 😂
    Huomaa et ekan ja tokan vihon välissä on päästy teini ikään, kirjotustyyli viittaa siihen 😁

    VastaaPoista
  2. 20 vuoden takaa löysin tallivihkoni ja sitä on kyllä ihana lueskella välillä 😃 ja kyllä nykyäänki tulee välillä kirjotettua blogin lisäks vihkoonki.

    VastaaPoista

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.