sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Luukku 3 - Celsius



Talvi. Kevät. Kesä. Syksy.

Suomen neljä vuodenaikaa. Neljä syytä pitää hevosella loimea. Joka keliin on oma loimi, on eri kuvioita ja värejä, joten eiköhän jokaiselle karvakorvalle karvakorvan omistajalle löydy silmää miellyttävä loimi jolla sitten kaviokkaan voi verhota.

Loimitus herättää aina aktiivista keskustelua. Joku haluaa hevosellaan olevan kevyt loimi kesälläkin ulkona, toisen hevonen taas saa olla pihatossa aivan luomuna kesät talvet. Toiset klippaa ja toiset ei. Jokaisella on syynsä ja halunsa ja tarpeensa loimitukseen. Nyt kuitenkin haluan kertoa omia toimintatapojani loimituksen suhteen koskien eri hevosryhmiä. Bon appétit!



Pihattohevoset

Kotona olen todella laiska loimittamaan pihattohevosia. Pihaton kuitenkin pitäisi mukailla mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon luonnossa elämistä. Hevosilla on käytössä kuivitettu halli jonne ne pääsevät halutessaan suojaan sadetta ja tuulta, mutta arvatenkaan hevoset eivät siellä usein ole. En juuri koskaan ole tarkkaillut sääkarttoja ja pohdiskellut että kaipaavatkohan ne otukset loimea päälleen vaiko eivät, vaan enemmän on tullut mentyä senhetkisen säätilan suhteen.
Hyvin kostealla ja tuulisella kelillä olen saattanut laittaa loimen päälle jos on ollut epäilystä siitä että hevoset eivät käytä hallia ja siten ne voisivat kylmettyä ja sairastua märän turkin kanssa ulkosalla. Räntäsateella lähes poikkeuksetta loimi, etenkin yhdistettynä jääkylmään tuuleen on sellainen kombo että vilttiä selkään ja sassiin! Pihattohevosilla olen tykännyt käyttää fleecevuorellisia highneck-sadeloimia.


Tallihevoset

Laiskana ihmisenä tallihevosten elo on myöskin varsin au naturel, eli ilman loimia mennään jos säätilat sen sallivat. Huonolla kelillä tallihevoset tulevat tosin aikaisemmin sisään joten niitä ei välttämättä loimiteta aamulla ulos. Niillä on käytössä tarhoissaan katokset missä kermaperseet viihtyvätkin aika lailla. Kovilla pakkasilla olen tykännyt loimittaa, etenkään jos on vähänkään enemmän tuulta. tai räntää. Loimittamattomuutta olen tupannut kyllä myös peesaamaan antamalla enemmän heinää hevoille.
Tallissa asuvien sotavarustukseen kuuluu niinikään fleecevuoriset sadeloimet tai max 200g ulkotoppikset. Nämä ovat joko highneckejä tai ihan normaaleja loimia.



Klipatut

Nakkeilevat ovatkin sitten ihan oma tieteenlajinsa, tai siltä se ainakin tuntuu... Näiden kanssa sitten pähkäilläänkin kahta kauheammin että mitä voi päälle pistää ettei tule kuuma tai liian kylmä. Ja silti tuntuu että aina valitsee väärin! Klipatut asuvat mulla aina tallissa ja talviaikana niillä on tallissa tallitoppaloimi riippuen tallin sisälämpötilasta. Hontsan aikaan se asui kylmässä siirtotallissa ja ulkona sillä oli pahimmilla pakkasilla 400g talviloimi ja sisällä 300g talvitoppaloimi, molemmat fullneckejä.
Nitan kanssa mennään vähän kevyemmällä varustuksella, sillä on ulkona 200g toppaloimi vielä näillä keleillä, ilman kaulakappaletta. Jos pakkanen pysyttelee kymmenessä asteessa niin ajattelin kyllä laittaa sille vuorettoman kaulakappaleen loimeen kiinni. Kovemmille pakkasille olen varannut sille Rambo Optimon ulkoloimen jossa on mukana 400g linerloimi. Olen tosin ajatellut ostavani tuohon kyseiseen loimeen hieman kevyemmän linerin, ehkä 250g, koska ulkokuoren ja linervuoren väliin jää ilmatasku mikä luonnollisesti lämmittää. Eli Optimo-loimi 400g linerilla on siis lämpimämpi kuin perustavis 400g talviloimi! Nita paahtuu varmaan tuommoisessa kombossa... Mutta se onkin varattu ihan tosi kylmille keleille, yli -25 pakkasiin, joita ei toivon mukaan tule olemaan paljolti.


Varsat

Olenkohan ainoa ihminen joka pukee varsalle loimen vasta kun on pakko..? :D Varsalla tarkoitan alle 3-vuotiasta hevosta tässä tapauksessa. Varsat ovat suurimmaksi osaksi meillä tallissa eläviä ja kurjalla kelillä ne syötetään katoksiin etteivät ne kastuisi liiaksi. Varsoille on kyllä olemassa sopivat loimet mutta niitäkin loimitellaan vähän kuin pihattohevosia: ihan superkurjille, räntäsateen ja tuulen yhdistelmäkeleille. Ja nyt on kai koputettava puuta mutta yksikään varsa ei ole vielä sairastunut sen takia että se olisi ollut ulkona ilman loimea. Ylipäätään varsat ovat olleet todella terveitä eikä yksikään ole ollut räkäinen missään vaiheessa. Kopkop vaan.



Tästä tekstistäni voisikin siis päätellä että loimitan hevosia todella vähän talvella, ja vielä vähemmän kesällä. Petulla olen välillä pitänyt kärpäsloimea jos ötököitä on ollut todella paljon tai hevonen todella stressaantunut niistä, mutta muuten kesälläkin mennään au luomu. Nitalla on keväisin ja syksyisin vuoreton sadeloimi ihan vain siksi että se rakastaa piehtarointia ja loimittamalla sen esiinkaivaminen ratsastusta varten on noin puoli tuntia nopeampaa kuin se, että hieroisin sitä mutaa irti siitä harva se päivä.

Meillä hevoset saa reilusti heinää ulos joten sekin ehkäisee niiden kylmettymistä kurjilla keleillä, vaikka niillä olisikin kevyempi loimi tai ei loimea lainkaan. Toista se taas olisi jos hevoset eivät saisi lainkaan heinää ulos.
Kylmettymistä enemmän pelkään että hevosilla on kuuma. Etenkin täällä Joensuussa tallin sisälämpötila on 10 astetta ja en ole sen takia pitänyt Nitalla sisällä mitään loimia. Hiukan harmittaa niiden heppojen puolesta joilla on sisälläkin todella paksut tallitopat ja niiden päälle lyödään paksu ulkotoppis, osa hepoista ei ainakaan tykkää koska niillä on sitten niin kuuma. Mutta jokainen loimittaa tavallaan, ja itse suosin yksinkertaista ja mahdollisimman vähän loimia sisältävää tapaa. Koska olenkin laiska.


Mutta se siitä mielipiteestä! Joskus voisin kirjoitella tarkemminkin millaisilla keleillä Nitalla on millainenkin loimi, jos vain kiinnostaa. Ja jos vain jaksan kuvata niitä loimia ja sensellaista kivaa.
Huomenna taas uusi luukku, pysykää kuulolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen kiitollinen kaikista kommenteista! Kommentit näytetään hyväksynnän jälkeen.